Saqqummiisussat
Aaja Chemnitz IA sinnerlugu Folketinngimi ilaasortaavoq (2025-imiit), tassani naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut suliarai, matumani 2024-miit Kalaallit Nunaannut Ataatsimiititaliami siulittaasuuneq, 2024-miit Issittumut Ataatsimiititaliami siulittaasutut tulliuneq, 2015-imiit Issittumi Inatsisartuni Folketinngip sinniisua (2021-miit siulittaasoq). Aaja siorantigut Inatsisartuni ilaasortaavoq, Meeqqat pillugit oqaaseqartartoq, Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaaneq kiisalu New Yorkimi FN-ip ataani Associate Expert-iusimalluni. Aaja Chemnitz Ilisimatusarfimmiit cand.scient.adm.-itut ilinniagaqarpoq, kingornalu aqutsinermut tunngasunik Harvard-imiit INSEAD-imiillu ilinniaqqissimalluni.
Aleqa Hammond partii Siumumi siulittaasuvoq, sionatigut Naalakkersuisuni siulittaasoq (2013-14) kiisalu Folketinngimi siornatigut ilaasortaasimalluni (2015-16). Aleqa Nunavut Arctic Collegemi ilinniarsimavoq, ilaatigullu takornarialerinermi suliaqartuullunilu nutserisutut sulisoq.
Anetep suliniutit inuusuttut namminneq oqaaseqarnissaannik nukittorsaasut siulliullugit aallartittarpai.
Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen peqatigalugu Kalaallit Nunaanni Atuakkiortunut Ilinniarfik angalasartoq ingerlappaa, aamma RØST.dk suleqatigalugu Nordrøst pilersippaa. Nordrøst-ip inuusuttut Atlantikup avannaaniittut tamanut ammasumik oqalugiarsinnaanermik ilinniartittarpai.
Anetep 2022-mi UNLEASH Greenlandip aaqqissuunneqarnera peqataaffigaa, sulilu suliniutigaa UNLEASH-ip nutaalioriaasiinik Kalaallit Nunaanni atuutilersitsinissaq.
Anetep 2020-mi Arctic Action pilersippaa inuusuttut inuiaqatigiinni suliniutinik ataqqinnittumik inuuneqalernissamut nutaalianik aaqqiissutissarsiorneranni tapersersorniarlugit, pingaartumik Kalaallit Nunaanni.
Aqqaluk Lynge, inunnik isumaginninnermut siunnersortitut ilinniarsimasoq, atuakkiortoq politikeriusimasorlu. Siornatigut Inuit Circumpolar Council-imi præsidentiusimanini aammalu UN Permament Forum on Indigenous Issues-imi ilaasortaasimanini tunngavigalugit nunat tamalaat akornanni ilisimaneqarluartuuvoq. Partii Inuit Ataqatigiit (IA) pilersitseqataaffigaa. Inatsisartuni ilaasortaq Ineqarnermut Attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisuni ilaasortaq (1984-88). Grønlands Tekniske Organisationip aamma KGH-p pilersuinermut suliffeqarfiata tiguneranut akisussaasoq. Aqqaluk Lynge sølvimik Nersornaasigaavoq, Dannebrogimit Ridder aammalu Ilisimatusarfimmi Dartmouth Collegemilu ataqqinaammik doktoriulluni.
Avaaraq S. Olsen Kommuneqarfik Sermersuumi 2022-miit borgmesteriuvoq. Politikkikkut partii Inuit Ataqatigiit (IA) tunuliaqutaraa) Avaaraq Olsen Ilisimatusarfimmit ilinniartitsisutut ilinniarsimasuuvoq.
Camilla T. N. Sørensen, Forsvarsakademimi Institut for Strategi og Krigsstudier-imi lektoriusoq (illersornissamut ilinniarfik, periusissiornermut sorsunnermullu tunngasunik ilinniarfimmi lektori), ilisimatuussutsikkut misissuisartoq, nunat tamalaat akornani politikkimi ilinniartitsisoq paasissutissiisartorlu nunanut allanut isumannaatsuunissamullu politikki pillugit, tassani Kina pissaanilissuartut ingerlatsinera qitiutillugu aammalu siammasinnerusumik isumannaatsuunissamut politikki sakkutuulersuunnikkullu periusissiorluni ineriartornerit Asiap Kangisissuani pisut aallaavigalugit misissueqqissaarnerit pillugit, taakkulu malitsigisaanik danskit nunanut allanut, isumannaatsuunissamut illersornissamullu politikkianut, issittoq ilanngullu kiisalu Kalaallit Nunaannut tunngatillugu misissueqqissaarnermi ilinniartitsisoq. Ukiut 25-t siuliini Kinami sivikitsumik sivisunerusumillu arlaleriarluni najugaqartarsimavoq. Kineserit nunanut allanut isumannaatsuunermullu politikkiat, Asiap kangiani isumannaatsuuneq aamma issittumi politikki isumannaatsuunerlu pillugit siammasissumik saqqummiisarpoq.
Cathrine Barth Nordic Circular Hotspot pilersitseqataaffigaa Natual State-milu aningaasaqarnermi eqqagassiorfiunngitsumi aqutsisuulluni. Cathrine Barth aningasaqarnermi eqqagassiorfiunngitsumi piujuartitsinermullu tunngatillugu siulersuillaqqissutut ilisimaneqaateqarpoq, systemit ilusinersornerini, niueriaatsimut nutaaliornermi, aaqqissukkamik ineriartorneq suliniutillu maanngaannartitsiviunngitsut aamma piujuartitsiviusut, politikkit ingerlatsinerillu tunniusimalluni suliaqarfigisimavai. Cathrine ukiut qulit sinnerlugit tunisassiorfinni aningaasaqarnerit eqqagassiorfiunngitsut nutaaliorlunilu ingerlatsinerit ineriartortinneri misilittagaqarfigai. 2024-miit NMBU Handelshøjskolenimi (Norgep avatangiisinut uumassusilinnullu ilisimatusarfia) piffissap ilaanik adjunktitut atorfinippoq, tassani aqutsisunut tulluarsakkamik aningaasaqarneq eqqagassarsiorfiunngitsoq ineriartortillugulu ilinniartitsissutigisarpaa.
Charlotte is CIP Foundation’s leading partner. Charlotte has management experience from both management boards and boards of directors, most recently as CEO of FSR – Danish Auditors. Charlotte has worked with major societal agendas at the intersection of politics and commerce, focusing on relationship building, dialogue and results. She also has experience from the political system from Christiansborg and Slotsholmen. Charlotte has worked broadly on the sustainability agenda with a focus on climate and NetZero, regulation, reporting and verification of ESG data.
Heather Exner-Pirot Ottawami Senior Fellow-iuvoq (immikkut ilisimasalik) kiisalu nukissiuutinut, nunap pisuussutaanut avatangiisinullu suliassaqarfimmi MacDonald-Laurier-imi pisortaalluni. Business Council of Canadami (inuussutissarsiorneq pillugu siulersuisut) immikkut ittumik siunnersortaavoq. Arctic Yearbook-imi aqutsisutut aaqqissuisuuvoq kiisalu Indegenous Resource Network-imi ilisimatusarnikkut siunnersortaalluni.
Arctic Collaboration, Helle Binzerimit pilersinneqartoq suliniutini akimut takorluuisunillu suliaqarfiuvoq, tassani ataatsimut piumassuseqarluni, mingutsitsinngitsunik aaqqiissuteqarneq, suliffeqarfiit akornanni suleqatigiilluarnerup atorluarneratigut nutaanik periarfissanik pilersitsineq kiisalu ineriartorneq piujuartitsiviusoq ingerlanneqarput. Suliffeqarfiup suliaqarfiit assigiinngitsut akimorlugit atassuserpai suliniutinillu piviusunngortitsinissaannut ikiortarlugit, taakkulu inuussutissarsiortunut nukittorsaataallunilu inuiaqatigiinnut nalilimmik pilersitsiviuvoq.
Høgni Hoydal politikeriuvoq savalimmiormioq, ukiorpassuarni Savalimmiuni Lagtinngimi Folketinngimilu ilaasortaasoq. Hoydal Savalimmiuni susassaqarfinni assigiinngitsuni ministeriusarsimavoq, matumani nunanut allanut tunngasunut, aalisarnermut, kulturimut kiisalu nunat avannarliit suleqatigiiffiannut tunngasuni. Hoydal siornatigut partii Tjóðveldi siulittaasuuffiigaa, Savalimmiut namminerisamik aalajangiisinnaassusaannut, kulturiannut nunallu tamalaat suleqatigiinnerannut siuttuulluni oqaaseqartartuusimavoq. Høgni Hoydal oqaluttuarisaanermi attaveqaqatigiinnermilu cand.comm.-imik Roskilde Universitetscenterimi ilinniagaqarpoq (1994)
Inaluk Brandt kalaallini siunnersuisarfimmi VisioBox ApS-imi pisortaallunilu siunnersortiuvoq, taanna aqutsinermik aaqqissuussaanermillu ineriartortitsinermik suliaqarpoq. Inaluk aamma siulersuisuni ilaasortaasarpoq, tassanilu siulersuisuni marlunni ilaasortaavoq ukiorpassuarnilu taamaasiorsimalluni. Pisortani atorfeqarlunim namminersortunillu ingerlatsivimmi sulisimanini misilittagarisimavaa, niuernikkut periusissianik piujuartitsisumik inuiaqatigiinnullu tunngasunik eqqarsaatiginninnernut ataatsimoortitsigami. Taanna piumassuseqartuuvoq ineriartorneq siuariartornerlu pinissaa pillugu, inuit tunngavigalugit — inuit tassaapput inerisaanermi atorneqartartut nukittuujusut pingaarnerpaallu — pinngortitamut, avatangiisinut inuiaqatigiinnullu ataqqinnilluni.
Jānis Sārts Rigami NATO-p qitiusumik aaqqissugaasumillu attaveqaqatigiinnermut suliassaqarfiani pisortaaneruvoq, tassani NATO-p nunallu iligisai pillugit eqqunngitsumik paasissutissiisoqartarneranik aammalu paasissutissatigut illersuinermik aaqqissugaasumik attaveqaqatigiinnermut ilisimatusarnermi siunnersuinermilu suliat aqutaralugit. Siornatigut Letlandip illersornissamut ministereqarfiani naalagaaffimmi allattaasimasoq, annertuumillu illersuinermut politikkimik, attaveqaatitigut isumannaatsuunissamik aqutsinermi (cybersikkerhedsledelse) kiisalu nunat tamalaat akornanni illersornissamut suleqatigiinnermut misilittagartuujulluni.
Jens Frederik partii Demokraatit sinnerlugit Naalakkersuisuini siulittaasuuvoq. Jens Frederik Nielsen Naalakkersuisuni 2025-mi apriilimi siulittaasunngorpoq. 2025-mut inatsisartunut qinersisoqarnerani Demokraatit qinigaasuni ajugaasutut taaneqarpoq, Jens Frederik Nielsenilu qinigaanerpaavoq inuttut taaguunneqarnerpaalluni. Jens Frederik Nielsen 2021-mi partii Demokraatini siulittaasunngorpoq. Jens Frederik Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermi 2016-imi naammassivoq.
Kenneth Høegh (1966-imi inuusoq) Naalagaaffiup Danmarkip Issittumi Sinniisoraa kiisalu Danmarkip Naalagaaffia 2025-2027-mi siulittaasuutitaqarnerani Issittumi sinniisunit Senior Arctic Officials-ini siulittaasuulluni. Tamatuma siuliatigut Washington D.C.-mi Kalaallit Nunaata sinniisoqarfiani pisortaasimavoq. 2018-imiit 2021-mi juulip tungaanut Kenneth Høegh Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfimmi pisortatut sulisimavoq. Kenneth Høegh nunalerinermut tunngatillugu ilisimatusarnikkut ilinniarsimasuuvoq (Københavns Universitet 1993.)
Krissie Qeqertarsuarmi Danmarkimilu peroriartorpoq 2001-miillu namminersorluni inuussutissarsiuteqalersimalluni. Tarnikkut katsorsaasartutut aammalu Coachitut ilinniagaqarpoq, aammalu Københavns Universitetimi sociologi ilinniarsimallugu.
Lars Erik Gabrielsen Avannaata Kommuniani Siumut sinnerlugu borgmesteriuvoq (2025-mi apriilimiit).
Lars Sandahl Sørensen Dansk Industrimi 2019-imi aggustimiit pisortaasimavoq. Lars SAS-ip suliffeqarfissuani pisortaanertut atorfeqarsimavoq, siornatigullu suliffeqarfinni aningaasaliisartuni suliffeqarfinnullu aningaasaliisartunut siornersortaanerusimavoq, soorlu aamma ISS Group-ip suliffeqarfissuani pisortaanerusimasoq, Visit Denmark/Dansk Turistråd-imi pisortaanerusimasoq kiisalu DI-p nunat tamalaanut immikkoortoqarfianut siunnersortaanerusimalluni. Udenrigsministeriami aamma atorfeqarsimavoq. Lars ilaatigut Japanimi, Tuluit Nunaanni, USA-mi kiisalu Australiami najugaqarlunilu sulisimavoq. Lars aqutsinermut, periusermut, aningaasaliinermut aningaasaqarnermullu tunngatillugu nunat tamalaanit ilinniarsimasuuvoq.
Mads Qvist Frederiksen Arctic Economic Council-imi (AEC - issittumi aningaasarsiorneq pillugu siunnersuisoqatigiit) pisortaaneruvoq. AEC nunani issittuni suleqatigiiffiuvoq namminersortoq inuussutissarsiuutinik ingerlatsisunik ilaasortalik, 2014-imi pilersinneqartoq. Issittumut tunngasunut, attaveqaqatigiinnernut kiisalu akunniliulluni sullissinermut suliaqartuuvoq. Suleqatigiiffik issittup immikkoortua akimorlugu piujuartitsisumik aningaasatigut ineriartortitsinermik suliaqartuuvoq. 2021-mi marsimi AEC-mut ilaasortanngunnginnermi Mads Qvist Frederiksen Nunarsuaq Tamakkerlugu Niuernermi aammalu Dansk Industrimi Aningaasaliinermut tunngatillugu siunnersortaaneruvoq, tassani issittumi niuernermut tunngatillugu inerisaanissamut politikkimullu akisussaasuulluni. Mads Qvist Frederiksen siulersuisuni arlariinni ilaasortaavoq issittumi suliffeqarfiit sinniisuuffigalugit. Mads Qvist Frederiksen Harvard Business School-imi Executive MBA-mik (suliffeqarfinnik aqutsinermut tunngatillugu ilinniagaq qaffasissoq) ilinniagaqarpoq, Syddansk Universitetimit Kangia Qiterleq pillugu MA-mik ilinniagaqarpoq, tusagassiutilerinermi nutaaliaanerusumillu oqaluttuarisaaneq pillugu City University-mit bacheloritut ilinniagaqarluni kiisalu QMUL.
Michael Binzer Nuummi peroriartorpoq, ukiuuneranilu OL-imi sisoraatinik oqilaniuttartutut peqataasarsimavoq, kingornalu SAS-imi, Air Greenlandimi, Tele-Postimi (maanna Tusass) pisortaasimalluni. Ukiuni kingullerni arfineq pingasuni namminersortumik inuussutissarsiuteqarluni Visiobox Consulting aamma re:lead piginnittuuffigai, tassani periusissianik aqutsinermillu ineriartortitsinermik suliaqarluni. Michaelip inuunini tamaat nammineq kajumissutsiminik sulisarpoq, sulilu aallarnisaasunik suleqateqarluni. Maannakkut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit namminersortunik piginnittut annersaanni Polar Seafood A/S-imi siulersuisuni siulittaasuuvoq.
Mira Kleist pisortaavoq Kaya Partners-imi Kalaallit Nunaat pillugu immikkoortoqarfimmi aqutsisoq. Mira Kalaallit Nunaannut issuttumiillu nunat tamalaat akornanni attaveqaqatigiinnernut tunngasuni immikkut ilisimasaqartuulluni. "Suliffeqarfiit, aningaasaliisartut kiisalu naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni piujuartitsilluni nunap pisuuussutaanik ineriartortitsinissamut siunnersortarpai, Kalaallillu Nunaat issittullu immikkoortuani ineriartornermi politikki pillugu siunnersuisarluni. Mira ukiuni qulini nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit, EU-Kalaallit Nunaat attaveqaqatigiinnernut, kiisalu isumannaatsuunermut illersugaanermullu tunngasunut diplomatitut suliaqartuuvoq
Morten Bødskov (Inuusoq 1970) 2022-miit atortussiornermut, inuussutissarsiornermut aningaasaqarnermullu suliassaqarfimmi ministeriuvoq. 2001-miit Folketinngimi issiavoq, suliassaqarfinni arlalinni ministeriusimavoq, matumani illersornissamut ministeri, akileraarutinut ministeri kiisalu inatsiseqarnermut ministeri. Bødskov inuiaqatigiilerinermi ilinniagaqarpoq kiisalu Danmarks Socialdemokratiske Ungdom (DSU) kattuffimmi siulittaasuusimasutut tunuliaqutaqarpoq.
Mute Bourup Egede partii Inuit Ataqatigiinni (IA) siulittaasuuvoq, siornatigut Naalakkersuisuni siulittaasoq (2021-2025), 2015-imiillu Inatsisartuni ilaasortaasimalluni. IA Naalakkersooqatigiinni peqataavoq, tassani Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumut aamma Atassut Naalakkersuisooqatigiipput, Mute B. Egede aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisuuvoq. Mute Bourup Egede Ilisimatusarfimmi kulturilerinermi inuiaqatigiilerinermilu ilinniarsimasuuvoq.
Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut, Nukissiutinut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naaja Hjelholt Nathanielsen Naalakkersuisuuvoq. Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Inatsisartuni ilaasortaq 2009-2016. Naaja Hjelholt Nathanielsen cand.psyk.-imik ilinniagaqarpoq siornatigullu Kalaallit Nunaanni Pinerluttunik Isumaginnittuni pisortaasimalluni.
Peter Dige Thagesen Dansk Industrimi (DI) nunarsuarmi politikki pillugu pisortaq. Peter can. polit.-imik Københavns Universetitetimit ilinniagaqarpoq, siornatigullu Udenrigsministeriami diplomatitut sulisimalluni (1996-2005) kiisalu Finansministeriami aningaasaqarneq pillugu atorfeqarsimalluni (økonom) (1994-1996).
Siornatigut Danmarkimi Amerikap aallartitarisimasaa Iligiilluni niueqatigiinnissamut suliaqarnermi, pisortatigoortumik naalagaaffiup allanut attaveqartarnera pillugu kiisalu USA-p Danmarkillu ataqatigiinnerannik pitsanngorsaanermi annertuumik misilittagalik. Amerikamiut Danmarkimi aallartitaat (2013–2017). Danmark peqatigalugu silaannaap pissusaa, minguitsumik nukissiuuteqarneq, niuerneq kulturikkullu avitseqatigiinnerit qitiutillugit Amerikamiut allanut attaveqarneri aqutsisuuffigai. Pisortatigoortumik allat attaveqarfigisarnerisa iluani nassaarsiorluni suliniuteqarnerit aallartisarsimavai Dannebrogsordenmiillu Storkorset pissarsiarisimallugu. Siornatigt Amerikami Chief of Protocol-iusimavoq. Amerikami præsidentinngorniartoqarnerani paasitsiniaanernik aqutsisutut inissisimasarsimavoq. Rufus Gifford Brown University-mit bacheloritut ilinniagaqarpoq.
Signe Ravn-Højgaard ph.d-iusoq Tænketanken Digital Infrastrukturimi pisortaaneruvoq, taanna digitalimik inuiaqatigiiussutsitsinni paasisimasaqassutsitsinnik, isornartorsiuilluta oqallinnitsinni kiisalu tamat oqartussaaqataaneranni aqutsisinnaasusitsinnik ilisimatusarnikkut tunngaveqartumik siuarsaanissamik suliaqarfiuvoq. 2015-2024-mi Ilisimatusarfimmi sulivoq, tassani Kalaallit Nunaanni attaveqaqatigiinnikku attaveqaasersueriaaseq pillugu ilisimatuussutsikkut misissuivoq.
Siunnersuisarfik TUC Greenlandimi piginnittoq, sulisoqarnikkut aqutsinikkullu ineriartortitsinermik suliaqartartoq. Siusinnerusukkut Air Greenlandimi aammalu Kalaallit Forsikringimi sulinikuuvoq.
Merete Lindstrøm ingerlatsitseqatigiiffimmi Rpyal Greenlandimi attaveqaqqatigiinnermut pisortatut atorfeqarpoq.
Siornatigut Danmarks Radiomi, KNR-mi tusagassiortutut aammalu kingullertut Sermitsiaq.AG-mi weredaktøritut sulisimavoq. Merete aamma tuniniaanermut aammalu nittarsaassinermut suliaqarnikuuvoq.
