Saqqummiisussat

Aaja Chemnitz

Aaja Issittumik qinikkat sinniisaannut siulittaasuuvoq aammalu Folketingimi ilaasortaalluni 2015-imili IA sinnerlugu. Siusinnerusukkut Inatsisartuni ilaasortaalluni, Meeqqanut Oqaaseqartartuusimalluni, Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaasimalluni aammalu Immikkut ilisimasalittut ilaasortaalluni (Associate Expert) FN-imi New York-imiittumi.

Anette Molbech

Anetep suliniutit inuusuttut namminneq oqaaseqarnissaannik nukittorsaasut siulliullugit aallartittarpai.

Atuakkiortoq Niviaq Korneliussen peqatigalugu Kalaallit Nunaanni Atuakkiortunut Ilinniarfik angalasartoq ingerlappaa, aamma RØST.dk suleqatigalugu Nordrøst pilersippaa. Nordrøst-ip inuusuttut Atlantikup avannaaniittut tamanut ammasumik oqalugiarsinnaanermik ilinniartittarpai.

Anetep 2022-mi UNLEASH Greenlandip aaqqissuunneqarnera peqataaffigaa, sulilu suliniutigaa UNLEASH-ip nutaalioriaasiinik Kalaallit Nunaanni atuutilersitsinissaq.

Anetep 2020-mi Arctic Action pilersippaa inuusuttut inuiaqatigiinni suliniutinik ataqqinnittumik inuuneqalernissamut nutaalianik aaqqiissutissarsiorneranni tapersersorniarlugit, pingaartumik Kalaallit Nunaanni.

Aurora Motzfeldt

Issittumi inuiaqatigiilerinermi kandidatitut ilinniagaqartoq Nakuusamilu ilinniartutut ikiorti.

Aviaaja Barlach Pregaard

Aviaaja UNICEF-imi Qallunaat Nunaata allaffiani Kalaallit Nunaanni programlederitut atorfeqarpoq.

Ilinniagaraalu pædagogisk sociologi Aarhus-ip Universitiitiani Qallunaat Nunaanniittumi.

UNICEF-imi atorfininnginnermini Qallunaat Nunaata allaffiani Kalaallit Nunaanni allaffiani ingerlatsivimmi suleqataasutut sulisimalluni atuarfeqarnerup- aammalu dagtilbud-imik immikkoortortaqarfimmi.

Aviaja Lyberth Hauptmann

Aviâja Lyberth Hauptmann (arnaq inuk Kitaamioq) professorimut ikiortaavoq Ilisimatusarfimmi – Grønlands Universitet, aammalu Københavnip Universititiitiani. Aviaaja suliaraai pinngoqqaatinik ilisimasaqarnerulernissanik, kulturikkut aammalu inuiaqatigiinnut pingaarutilinnik Kalaallit Nunaani nerisatigut pigisatsinnik pingaartitsisuulluni aammalu Kalaallit Nunaanni uumaatsunik ilisimatuussutsikkut ilinniarsinnaanermik siullerpaamik inerisaalluni: Sila biologiimi bacheloriulluni.

Bent Salling

Miki Brøns aammalu Bent Salling ukiarmanna 2023-mi Polar Seafood Greenland-imi aqutsineq tigusimavaat. Naak inuusukkaluaqalutik ukiorpanngortuni aalisarnerup aammalu suliffeqarfimmi misilittagaqarfigilersimallugit. Miki Polar Seafood-imi allartissimavoq 1998-imi, aammalu Bent 2013-imi suliffeqarfimmi aallartissimalluni. Ukiumikkut 45-nik aammalu 34-nik ukioqaraluarlutik tassuuna pisortatut misilittakkat aammalu nutaamik isiginnittaasilittut suliffeqarfik ingerlatilersimallugu, taannalu angumminnit Anders Brøns aammalu Jens Salling-imit tigusimallugu.

Christian K. Elsner

Christian Nanortalimmi allisarsimavoq, aammalu niuernermik ilinniarfimmi ilinniarsimasuulluni Nuummiittumi tassalu Nunarsuarmi Niiverneq aammalu Nittarsaassinermut ilinniagaqarluni. 2001-imili ilaqutariittut suliffeqarfimminni Atlantic Music-imi sulilluni, taanna 1990-imi pilersinneqarluni. Christian nipilersornerup silarsuaani siammasissumik suliaqarpoq aammalu ilaatigut illuinnarni Atlantic Music-ip ingerlanneqarneranut akisussaasuulluni. Suliaasa ilagaat nipilersuutinik tuniniaaneq, nipilersuutit nammineerluni immiussat aammalu digitalikkut immiussat, nipilersuutinik attartortitsinerit, nipilersornikkut pinngorartitsinerit aammalu nipilersortartut piginnaatitaaffiinik aallussinerit. Atlantic Music aammattaaq ukiumoortumik festivalertitsinerit ingerlattarpaat; Akisuanerit Festival maani Nuummi ingerlanneqartartoq annertoorujunngornikoq.

Christian ilisimaneqaataasa ilagaat nipilersortartutut Nanook-ikkunni, 2008-mili aallartittoq, Kalaallit Nunaanni aammalu nunani allani tusarnaartitsisarlutik. Nanook ukiuni 15-ini iluatsittumik ingerlasimapput nipilersornerup silarsuaani aammalu nipilersoqatigiit albumminik tallimanik saqqummersitsisimallutik tassa Christian aammalu qatanngunni Frederik peqatigalugu, taakkualu taalliornikkut aammalu nipilersorneri nipilersoqatitik peqatigalugit ingerlattarlugit.

Emma Kate Hopkins

Frederik Elsner

Frederik inunngorpoq aammalu alliartorluni Nanortalimmi, aammalu Niuernermik Ilinniarfimmi Frederikshavnimiittumi ilinniarsimalluni immikkut Tuniniaaneq aammalu sullissinermik ilinniarsimallugu. Ilinniareernermi kingorna Frederik Danmarkimiiginnarpoq ukiuni arfineq marlunni aammalu nipilersornerup silarsuaani sulilluni, angerlarsilernissi tikillugu aammalu nipilersoqatigiit Nanook Kalaallit Nunaannut angerlatimmani uterluni.

Frederik Elsner nipilersortartutut ilisarisimaneqarpoq aammalu nipilersoqatigiit arlariit allat peqatigalugit nunatsinni nipilersortarluni. Ullumikkut pingaarnertut erinarsortuujutigaluni aamma guitaarertuulluni Nanook-ikkunnut kiisalu Kimmernaq-mut guitaarertuulluni aammalu Hinnarimmut meeqqat nuannarilluagaannut guitaarertuulluni. Frederik aamma timersortartuunikuuvoq aammalu sulorarnerup silarsuaani Elite-tut Kalaallit Nunaanni pissartaasarnikuulluni aammalu nunarsuarmi Qeqertaaqqat unammiuaarneranni Island Games-imi peqataasarnikuulluni. Aammattaaq VM-imut aammalu EM-imut ilaasarnikuulluni. Frederik timersornerup silarsuaa qimappaa 2019-imi pingaarnerutaai mannakkut allaammata.

Ullumikkut Frederik-up soqutigisaai tassaallutik nipilersugassianik aqqissuussinerit aammalu piviusulersaarusianik filmiliorneq kiisalu nunat avannarlernik suleqatigiilluarnissamik aammalu nunatsinni pinngorartitsisunik suleqateqarluarnissaminik aallussisoq.

Jens Frederik Nielsen

Siulittaasoq, Demokraatit aamma Inatsisartunut Ilaasortaq

Maria Motzfeldt

Aliikkusersuisut akunniliisuat

Maria aallakaatitassiornermi ingerlatsisutut, aqutsisutut, oqaaseqartartutut, tusagassiuuteqarfinnit ilisimaneqarluartutut, qiimasutut nuannarineqartutullu tamalaanit ilisimaneqarpoq. Mariap ingerlatitseqqiisinnaanera, kajumissuseqalersitsisinnaanera pitsaalluinnartunillu assiliartalersuisinnaanera (layout) uppernarsaatissaqarluarlutillu tamalaanit qujamasuutigineqarput. Tamanna ass. aallakaatitassiani amerlasuuni Mariap ilisimaneqarlualissutigisaani atuuppoq. Qaqisarfimmi filmiliuutillu saavani nikorfanissani sungiusimalluinnarpaa. Tamatuma saniatigut isumassarsiortutut, periarfissiisunik aaqqiissuteqartartutut, oqaluttuartutut, ilusilersuisutut, oqaatigineqartussanik allattutut internetikkullu attaveqaqatigiittarfinnik isumaginnittutut suliaqarsinnaalluarami suliniutip immikkoortuini assigiinngitsuni isumalluutaalluarsinnaavoq.

Miki Brøns

Miki Brøns aammalu Bent Salling ukiarmanna 2023-mi Polar Seafood Greenland-imi aqutsineq tigusimavaat. Naak inuusukkaluaqalutik ukiorpanngortuni aalisarnerup aammalu suliffeqarfimmi misilittagaqarfigilersimallugit. Miki Polar Seafood-imi allartissimavoq 1998-imi, aammalu Bent 2013-imi suliffeqarfimmi aallartissimalluni. Ukiumikkut 45-nik aammalu 34-nik ukioqaraluarlutik tassuuna pisortatut misilittakkat aammalu nutaamik isiginnittaasilittut suliffeqarfik ingerlatilersimallugu, taannalu angumminnit Anders Brøns aammalu Jens Salling-imit tigusimallugu.

Morten Nornild

”Tamat oqartussaaqataanermi sinittoq, naalagarsuaqarluni itertitaasaraaq!” ilaa ulorianaq. Qanormi inuusuttatsinnut aammalu ulluinnarni tamanna isumaqarpa – aammalumi siunissamut? Sunaava tamat oqartussaanerat, aammalu tamanna qanoq nunap siunissaanut aammalu ineriartornissaanut sunniuteqarpa?

Isornartorsiuteqartarit aamma akisussaaffimmik tigusiit – ilinnut nammineq, ukioqatigiikkuutaanut aammalu nunarnut.

Morten Nornild, tullersorti aammalu eqqartuussiveqarnermut aqutsisoq, Kalaallit Nunaanni ombudsmandeqarfimmi, Ilimmarfimmi avataaniit lektori inatsisilerituunngorniat ilinniarfianni. Atuartitsisutut aammalu eqqartuussiveqarnermut aqutsisutut ukiorpanni Morten Nornildip suliassarisimavaa kikkut inatsisilerituutut aammalu siunissami inatsisilerituut pikkorissut nassaarinissaai. Morten Nornildip arlalinnik inatsisilerinermut tunngasunik allagaqartarsimavoq aammalu ilinniartitsinermut tunngasunik Kalaallit Nunaannut aammalu Nunarput pillugu.

Múte B. Egede

Qupanuk OIsen

Pisortaq, Q’s Effect aamma influencer Q’s Greenland

Tina Dam

UNICEF-imi suliniutinut pisortaq. NFBO-mi (Nunani Avannarlerni Meeqqanik ajortumik pinnittarnerup sumiginnaanerullu akiorniarneranni peqatigiiffik) Kalaallit Nunaat sinnerlugu siulersuisunut ilaasortaq.

Issittumi ilisimatusarnermi cand.mag. aamma MBA.